Mitä ovat Folkloret?

Folkloret ovat Site Folkin omia, Animal Crossing -teemaisia artikkeleita, mitkä eivät sovellu välttämättä tietyn pelin välilehdelle. Folkloret voivat olla esimerkiksi meidän omia mietteitämme sarjasta, nippelitietoa antavia, tai esimerkiksi pelisarjan tekijöistä kertovia artikkeleita.

--- 

Site Folk sai kutsun MoonTV:n Nintendo-peli-iltaan. Forre ei valitettavasti päässyt paikalle, mutta menossa oli mukana vieraileva toimittajamme Laatikko.  
Matka salaiseen tapahtumapaikkaan
  Juoksin kovaa vauhtia Metrosta ylös kohti päämäärääni. Kiire oli päällä kun huomasin kotoa lähdettyäni unohtaneeni 3DS:n kotiin niin piti käydä alkumatkasta kääntymässä takaisin hakemaan se. Minulta ei sitten matkanaloitukset vain onnistu, aina jotain unohtuu tai eksyn ties minne. Ehdin kuitenkin paikalle kun edessä näkyi vielä bussia odottava pelaajarykelmä, josta bongasin heti Moon TV:n isännän Jarkko Grönbergin. Tervehdittyämme toisiamme olikin jo aika nousta bussiin. Meitä oli yhteensä noin 30 ihmistä valittu mukaan tapahtumaan. Vain Pingviinituutin (Nintendo Klubi) tunsin entuudestaan kun Forre ei ikäväkseni päässytkään mukaan tapahtumaan lupauduttuaan muualle.  
Tuttuja naamoja
  Monen epäilykset osoittautuvat oikeiksi kun saavuimme AMO:n rakennukselle Vantaalla. Matkan aikana hauskoja puheita pitänyt Jarkko komensi nyt kaikkia nousemaan bussista ulos. Sisäänkäynnillä meitä oli ottamassa vastaan Nintendo Klubin ylläpitäjät Tony (NOF_Mario) ja Jere (NOF_Luigi), olo alkoi heti olla kovin kotoisa. Heti sisällä meille aukeni häkellyttävän upea esittelytila, jossa oli Nintendon uusimpia pelejä koettavana. Seiniä koristivat lukuisat Kid Icarus -julisteet, olivathan Pit ja kumppanit kuitenkin pääosassa uudessa Kid Icarus Uprising -hittipelissä.  AMO:n Minna Kaivola avasi tilaisuuden pitämällä pienen tervetuliaispuheen ja kehotti meitä pitämään hauskaa niin paljon, että heikottaa. Turnauksiakin oli luvassa, sekä tietysti hienoja palkintoja voittajille. Siitä pelaajat sitten syöksyivät pelipisteille testaamaan uusimpia hittejä joihin kuuluivat 3DS:n puolelta Kid Icaruksen lisäksi Metal Gear Solid 3: Snake Eater 3D Edition, Resident Evil: Revelations, Tekken 3D Prime Edition, sekä Mario Kart 7.   Wiin puolelta mukana oli Pandora’s Tower, The Last Story, The Legend of Zelda: Skyward Sword ja Mario Party 9. Itse menin heti hakemaan tuntumaan Kid Icaruksessa kun en ollut peliä ennen pelannut ja turnausta oli pelin tiimoilta luvassa.  
And the winner is…
  Ennusteeni osui nappiin sillä, Kid Icarus -turnaus oli heti ensimmäisenä edessä. Panokset olivat kohdillaan kun palkinnoksi lupailtiin peräti neljää upouutta 3DS:n peliä, joten paineita riitti. Kuuden pelaajan moninpelistä vain yksi pääsee finaaliin, joten olin valmis antamaan kaikkeni. Sain kiinni pelistä aika nopeaan ja olin koko ajan vahvoilla. Ottelu kesti viisi minuuttia, jonka jälkeen pettymyksekseni sain huomata jääneeni toiseksi äärimmäisen tiukassa kisassa pistein 886-916 mikäli oikein muistan. Se ei minulle riittänyt vaan janosin kostoa, joten sain paikan viimeisestä karsinnasta. Tällä kertaa onnisti kun vimmoissani raivasin paikan itselleni finaaliin. YES! Tässä välissä Jere putkahti ovesta maagisen suuren pizzakuorman kanssa. Kaikki jäivät suu ammollaan tuijottamaan tuota valtavaa obeliskia, jonka pizzalaatikot muodostivat. Kutsu ruoan pariin kävi ja pizzalaatikot tyhjenivät hurjaa vauhtia. Tarjolla oli myös virvokkeita ja sipsiä, eihän sitä enempää tarvinnutkaan. Pizzoja oli ihan laidasta laitaan, joten jäi mietityttämään kuinka joku onnistui tekemään näin kirjavan tilauksen. ”Ammattisalaisuus”, hymähti Jere.   Minut revittiin äkkiä ruokailun parista finaalia pelaamaan. Paineet vain kasautuivat kun alku ei sujunut aivan suunnitelmien mukaan ja jäin hiukan jälkeen. Sitten päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja aloin vakuuttavasti silpomaan vastustajistani kebablihaa jos näin voi sanoa. Loppuun asti oli hyvä vauhti päällä ja oli voittajafiilis jo päällä. Tulokset räjähtivät ruudulle ja jouduin hiljaa toteamaan jääneeni toiseksi. Ero ensimmäiseen oli myös naurettavan pieni, noin 887-1000 näyttivät pisteet lopussa. Lyyhistyin sohvalle ja surin siitä hetken, kunnes ryhdistäydyin ja päätin voittaa sitten muut turnaukset.  
Revanssi?
  Turnauksen jälkeen piipahdimme leluosastolla pienellä kierroksella. Osasto oli niin sanotusti lelutaivas, sillä ei ole lelua olemassa, jota sieltä ei löytyisi. Saimme myös ihastella hyllyä täynnä Nintendon konsoleja, eniten huomiota luonnollisesti herätti pahamaineinen Virtual Boy. Jarkko ampaisi siitä painimaan valtavan Angry Bird säkkityynyn kanssa, jolle nauroimme aikamme. Palasimme hetken pyörittyämme takaisin pelitiloihin, jossa odotti seuraava turnaus.  ”Mario Kart Wii vai Mario Kart 7?”, huusi Jarkko kovaan ääneen tiedustellakseen yleisön suosikkia. Itse mylväisin Mario Kart Wii ja sehän näistä kahdesta sitten valittiinkin. Ajattelin olevani todella vahvoilla kun takana on useampi tuhatta tuntia peliaikaa kyseisen pelin kanssa,  niin eurosymbolithan siitä luonnollisesti hypähtivät silmille. Pelotti kuitenkin hiukan kun käytössä on ainoastaan Wii Wheel, mutta uskoin silti mahdollisuuksiini. Karsinnat sain ajettua itsevarmasti ykköseksi ja mieli oli korkealla. Menin siinä finaalia odotellessa hetkeksi nautiskelemaan muistakin peleistä ja annoinpa siinä myös haastattelun MoonTV:lle.  Finaalin aika koitti. Meitä oli kolme pelaajaa mukana ja yksi rata ratkaisee kaiken. Rata valittiin satunnaisesti, joten mahdollinen Luigi Circuit tai vastaava pelotti, mutta onnekseni DK’s Jungle Parkway valittiin. Ajelin Wariolla onnellisesti ykkösenä melkein koko radan pienellä etumatkalla ja voitto häämötti edessä. Sitten tapahtui se, jota luultavasti osasitkin jo odottaa minun kirjoittavan. Kyllä, sininen kilpi suhahti takaa liikkeelle ja osui minuun juuri ennen loppua. Entisen etumatkani ansiosta minulla oli vielä pieni mahdollisuus, mutta sitten tietokone kiilaa ohi ja jättää feikkilaatikon eteeni, jolloin epäuskoisesta ilmeestäni pystyi kertomaan jo paljon. Tulin viimeiseksi, koska pronssiottelukaan ei oikein kiinnostanut, sillä palkinto ei houkuttanut. Sen sijaan jäin vierestä katselemaan äärimmäisen kateellisena kun kaverini Pingviinituutti vei pääpalkinnon eli uuden hopeisen Mario Kart Double Dash!! Gamecube bundlen lippiksen kera. Menin syömään pizzanjämiä suruuni.  
Viimeinen mahdollisuus
Kisailut eivät olleet vielä ohi, sillä nyt oli Mario party 9:n vuoro. Olin täynnä pysäyttämätöntä voimaa, sillä päätin viedä kotiin sentään jonkinmoisen palkinnon. Voittajia olisi tosin tällä kertaa useampi niin se kasvatti mahdollisuuksiani entisestään. Pelaamme Step It Upin kolmesta voitosta, eli ensin kolme minipeliä voittanut voittaa. Yhden minipelin menin häviämään, mutta muuten voitto tuli kotiin joka kerralla tuuripeliä myöten. Vihdoinkin jonkinmoinen onnistumisen tunne, pelipalkintokin on myöhemmin luvassa.     Aika oli käymässä vähiin ja aloimme lopettelemaan. Kävin vielä äkkiä koittamassa The Last Storya ja painelimmekin siitä sitten aulaan päättämään tilaisuuden. Jarkko kiitti AMO:a MoonTV:n sekä meidän puolesta ja aplodit raikuivat. Sitten seurasi palkintojen jako, joka oli aika raskasta katseltavaa. Jokainen suuremmoinen palkinto oli aivan näppieni ulottuvilla, mutta ei riittänyt taito sekä tuuri aivan loppuun saakka. Onneksi sentään Mario Party 9:n voitosta lupailtu peli lohdutti. Jerellä oli viisi peliä kädessään, joista sai valita aina yhden siinä käydessään. Olin viimeisenä jonossa huonon sijoittumiseni takia aulassa niin taas alkoi epäilys hiipimään niskaan. Pääsin Jeren luokse ja totesin, että ei mennyt taaskaan aivan putkeen. Viimeinen peli oli Kingdom Hearts: 365/2 Days, joka minulta löytyi jo kotoa. Pettymys pettymyksen jälkeen olin lievästi sanottuna maassa, minkäs minä kilpailulliselle luonteelleni voin. Kaikki saivat myös mukaansa Kid Icarus -julisteen, 3DS-suojapussin ja keräilykortteja, joita sain itse napattua peräti kolme pakettia.  
Matkalla kotiin
  Ovet paukkuivat takanamme ja nousimme bussiin. Siellä tuli päiviteltyä kaikkea koettua ja juteltua kaikenlaista muutakin, tunnelma oli hauska ja bussi oli täynnä tyytyväisiä ihmisiä minua lukuun ottamatta. Tajusin, että pilasin vain iltaani tuolla  turhalla harmittelullani, olihan tapahtuma huikea kaikin puolin. Puitteet olivat suorastaan kuninkaalliset ja tarjoiluunkin oli selkeästi panostettu. Hauskoja hetkiä seurasi yksi toisensa jälkeen ja niitä muistellessani hyvä mieli alkoi pikkuhiljaa palautumaan. Loppumatkastakin tuli kertaheitolla paljon mukavampi.
Bussi saapui lopulta Helsinkiin ja kiitimme vielä toisiamme tapahtumasta. Jarkko päätti pienen porukan kanssa lähteä vielä Helsingin yöhön pitämään hauskaa. Itse päätin kuitenkin suunnata kotiin päin kun käteni ja taskuni olivat täynnä tavaraa ja aiemman harmituksen myötä pieni väsymyskin painoi.  Kiitos valtavasti Moon TV:lle ja AMO:lle tapahtuman järjestämisestä, tätä tulen muistelemaan vielä pitkäänkin ja ehkä jopa nauramaankin epäonnistumisilleni. Kiitos myös mahtaville isännille Jarkolle, Tonylle ja Jerelle, ilta sujui oikein rattoisasti.  

Laatikko

Kirjoittaja on Site Folkin vieraileva toimittaja  

MoonTV
Nintendo Suomi
Vanhemmat Folkloret
8. MoonTV Nintendo Game Night - 01.05.2012
7. Pääsiäisblogi - 08.04.2012
6. 3DS:n lanseeraustilaisuus Helsingissä - Ensireaktiot 3DS:stä - 04.03.2011
5. Veteraanin silmin - 13.10.2010
4. Esittelyssä Animal Crossing the Movie - 10.09.2009
3. Animal Crossing ja e-Reader - 05.09.2009
2. Katsuya Eguchi - Tuottaja sarjan takana - 01.01.2009
1. Animal Forest - 01.01.2009